Joukahainen → soutaa (KOTUS 55, NSK 4): KOTUS → muistaa (KOTUS 53, NSK 2), (harvoin) EtymologiaMuokkaa Nykysuomen etymologinen sanakirja.
sanakirja-artikkeleiden määritelmiä ja prototyyppiteoriaa. Muodostumisesta ja sanakirja ei sisällä kaikkia suomen kielen sanoja, vaan yhdyssanoja ja johdoksia on Etymologinen sanakirja. SKS Saatavissa: 12. maaliskuu 2013 [6], Etymologinen sanakirja. Suomen kielen etymologinen sanakirja. 1, [aaja - knaappu]. Kotimaisten kielten keskus: http://www.kotus.fi/index. Joukahainen → soutaa (KOTUS 55, NSK 4): KOTUS → muistaa (KOTUS 53, NSK 2), (harvoin) huutaa (KOTUS 54, NSK Nykysuomen etymologinen sanakirja.
Leena Joki ja Riina Klemettinen esittelevät sana-artikkelien muotoilun periaatteita. #Kielikello #sanakirja
13. tammikuu 2010 Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Kotus) muodostettiin vuonna 1976 kirjoilla (Suomen kielen etymologinen sanakirja, Karjalan kielen
15. syyskuu 2018 auktoriteettia ja asiantuntijuutta edustaa Kotimaisten kielten keskus Kotus. Kotuksessa toimitettavaa Kielitoimiston sanakirjaa päivitetään 1–2
2. helmikuu 2019 Lisäksi tutkin lekseemien levikkiä ja etymologiaa. keskeistä kielenkäyttöä suomessa (Kotus: Nykysuomen sanakirja, viitattu 8.1.2019). 1974). ISBN 951-9019-07-3 (2.p.). Toivonen, Y. H. & Itkonen, Erkki & Joki, Aulis J.: Suomen kielen etymologinen sanakirja. Sanakirja valaisee sanojen historiaa ja lauserakenteiden kehittymistä. Kielitoimiston sanakirja on Kotimaisten kielten keskuksessa laadittu suomen yleiskielen sanakirja. Suomen kielen etymologinen sanakirja on 1950-luvulla aloitettu ja 1980-luvulla loppuun saatettu sanakirja Suomen kielen etymologiasta. Seitsenosaisessa teoksessa on kaikkiaan 2293 sivua. Teoksen ensimmäinen osa (aaja–knaappu) ilmestyi vuonna 1955 professori Y. H. Toivosen toimittamana. Nykysuomen etymologinen sanakirja tarjoaa tuhansien vuosien läpileikkauksen nykysuomen keskeisestä sanastosta, sen iästä ja etymologisesta taustasta. Reviewed by Ante Aikio Etymological research has a long and fruitful history in Finland, and Finnish may in fact be the most thoroughly etymologically studied language outside the Indo-European language family. Several etymological
7-niteinen Suomen kielen etymologinen sanakirja on 1950-luvulla aloitettu ja 1980-luvulla loppuun saatettu sanakirja suomen kielen sanojen etymologiasta. Sanakirjan aineistoa on ryhdytty keräämään vuonna 1930, ja sen keruuta varten perustettiin Suomen suku -niminen tutkimuslaitos. Suomen sanojen alkuperä: etymologinen sanakirja, 3 osaa, 1992–2000. Luonteeltaan tieteellinen, ei kovin yleistajuinen. Tiettävästi aineistoa ollaan siirtämässä Kotuksen verkkosivustoon. Suomen kielen etymologinen sanakirja, 7 osaa, 1955–1981. Nykysuomen sanakirja (1951–1961)Nykysuomen sanakirja on ensimmäinen kattava esitys suomen kielen keskeisestä sanastosta. Se ilmestyi kuusiosaisena vuosina 1951–1961. Sanakirjassa on yli 200 000 hakusananaa. Nykysuomen sanakirja (tuttavallisesti Nykäri) kuvaa 1900-luvun alkuvuosikymmenten kieltä ja sisältää yleiskielen sanojen lisäksi runsaasti vanhaa ja murteellista sanastoa. Suomen sanojen alkuperä: etymologinen sanakirja, 3 osaa, 1992–2000. EP - 218
saattaa (56-C) (KOTUS-sanalista + Nykysuomen Sanakirja), * myös (53-C) (Nykysuomen Sanakirja) tehdä mahdollisesti jotakin Hän saattaa suostua. * kulkea mukana (esim. seurana tai turvana) Saatoin hänet lentokentälle. kyetä tai pystyä Kuinka saatoit tehdä niin? Vierassanojen etymologinen sanakirja. WSOY, 1990.
M3 - Article. SP - 216.
Kielitoimiston sanakirja. 2020. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus. URN:NBN:fi:kotus-201433. Verkkojulkaisu HTML. Päivitettävä julkaisu. Päivitetty 11.11.2020 [viitattu xx.xx.xxxx]. Sana-artikkeleihin viitataan kunkin artikkelin hakusanalla ja/tai www-osoitteella.
Sanoja yhteensä 7 800 121.Käännöksiä yhteensä 7 172 571.. Tämän sivun teksti ja äänitiedostot ovat käytettävissä Creative Commons Attribution/Share-Alike
Anmäl förlorat körkort polisen
Folksam pensions sparande
alenat biverkningar
2d gel elektroforese
räcker det
psykiatrisk akutmottagning helsingborg
minutkliniken frölunda torg
säljare västerås
Sanojen alkuperässä auttavat etymologiset sanakirjat. Suositeltavia ovat kolmiosainen ”Suomen sanojen alkuperä” (SKS ja Kotus, 1992–2000) ja Kaisa Häkkisen ”Nykysuomen etymologinen sanakirja” (Sanoma Pro, 2013; myös vanhempia painoksia).